Sir 23

Rukous kielen hillitsemisestä, niin myös neuvo syntiä välttämään puheissa ja töissä.

1 Herra Isä Jumala, ja minun elämäni Herra! älä anna minun joutua pilkkaajain keskelle, ja älä anna minua heidän seassansa turmeltaa. 2 Jospa minä taitaisin hillitä ajatukseni suitsilla, ja kurittaa sydämeni Jumalan sanalla, ja etten minä säästäisi minuani erhetyksessäni, 3 Etten minä syntiä tekisi ja tulisi suureen erhetykseen, ja tekisi paljon pahaa, jolla minun täytyis langeta vihamiesteni edessä ja olla heidän naurunansa. 4 Herra Isä Jumala, ja minun elämäni Herra, varjele minua hävyttömistä silmistä, 5 Ja käännä minusta pois kaikki pahat himot. 6 Älä salli minun tulla tuhlaajaksi ja saastaiseksi, ja varjele minua häpeemättömistä sydämistä. 7 Rakkaat lapset, oppikaat suunne pitämään kiinni; sillä joka suunsa pitää kiinni, ei se eksy sanoissa, 8 Niinkuin jumalattomat pilkkaajat ja ylpiät sen kautta lankeevat. 9 Älä harjoita suutas vannomaan, ja lausumaan turhaan Jumalan nimeä. 10 Sillä niinkuin palvelia, joka usein vitsalla piestään, ei ole ilman vanteita, 11 Niin ei myös se taida olla synnistä puhdas, joka usein vannoo ja Jumalan nimeä turhaan lausuu. 12 Joka usein vannoo, se usein syntiä tekee, ja ei rangaistus pidä hänen huoneestansa luopuman. 13 Jos hän vannoo, ja ei ymmärrä sitä, niin hän kuitenkin syntiä tekee; jos hän sen ymmärtää ja katsoo ylön, niin hän tekee syntiä kaksinkertaisesti. 14 Mutta jos hän turhaan vannoo, niin ei hän kuitenkaan ole ilman syntiä, ja hänen huoneensa pitää kovin rangaistaman. 15 Se on myös kuolettavainen kiroilemus, josta Jumala Jakobin huonetta varjelkoon! 16 Ja jumaliset senkaltaista välttävät, eikä tahraa itsiänsä siinä synnissä. 17 Älä harjoita suutas keviästi vannomaan, sillä se tulee pahasta aivoituksesta. 18 Älä unohda isäs ja äitis oppia, niin sinä olet herrain seassa istuva, eikä sinua pidä unhotettaman, 19 Ettet harjaantuisi tyhmyyteen, ja soisit viimeiseltä, ettet syntynytkään olisi, ja sinä kiroot syntymäpäiväsi. 20 Joka itsensä harjoittaa panettelemaan, ei se paranna itsiänsä kaikkena elinaikanansa. 21 Toistamiseen syntiä tehdä on ylenpaljon; sillä kolmannella kerralla tulee rangaistus. 22 Joka haureudesta on syttynyt, se on niinkuin palava tuli, eikä lakkaa siihenasti kuin hän itsensä polttaa. 23 Hekumallisella ihmisellä ei ole lepoa ruumiissansa, siihenasti kuin hän tulen sytyttää. 24 Hekumallisen ihmisen on kaikki ruoka makia, ja ei lakkaa ennen kuin hän himonsa täyttää. 25 Mies, joka aviokäskynsä rikkoo, ja ajattelee itseksensä: kuka minun näkee? 26 Pimeys on minun ympärilläni, ja seinät verhottavat minun, niin ettei kenkään näe minua: ketä minun pitäis karttaman? Korkein ei tottele minun syntiäni; 27 Tämä välttää ainoasti ihmisten silmät, ja ei muista Herran silmää paljoa kirkkaammaksi aurinkoa, Joka näkee kaikki, mitä ihmiset tekevät, ja katsoo salaisiinkin loukkaisiin. Hän tietää kaikki kappaleet, ennenkuin ne luoduksi tulevat, niinkuin sittekin, kuin he luodut ovat. Se mies pitää julkisesti kaupungissa rangaistaman, Ja pitää otettaman kiinni, kuin hän vähimmän eteensä katsoo. Juuri niin pitää myös sille vaimolle tapahtuman, joka miehensä hylkää, ja saa toisesta perillisen. Ensisti on hän kovakorvainen Jumalan käskylle, sitälikin tekee myös syntiä miestänsä vastaan, ja kolmanneksi saa huoruudestansa lapsen. Nämä pitää eroitettaman seurakunnasta, ja hänen lapsensa pitää sen maksaman. Ei hänen lapsensa pidä juurtuman, eikä hänen oksansa hedelmää kantaman. Hän jättää kirotun muiston jälkeensä, ja hänen häpiänsä ei pidä ikänä pyyhittämän pois. Siitä oppivat jälkeentulevaiset, ettei mitään ole parempaa kuin peljätä Jumalaa, ja ei ole mitään makiampaa ottaa vaarin Jumalan käskystä